Moni romaninuori jää vaille tet-harjoittelupaikkaa

ROMANITYÖN kentällä kuulemme usein tapauksista, joissa romaninuori on luokan ainoana jäänyt ilman tet-harjoittelupaikkaa. Erityisen ikäviä ovat tilanteet, joissa paikka on etukäteen luvattu puhelimessa ja peruttu kasvokkain nuoren etnisen taustan selvittyä työnantajalle. Tilanne on yleinen myös muiden harjoittelu- ja työpaikkojen kohdalla.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan alle puolet (47 prosenttia) yrittäjistä koki romanien olevan rekrytointitilanteessa samassa tai melko samassa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Viisi prosenttia heistä ei itse palkkaisi romania.

Tuoreiden selvitysten mukaan romanilapsia ja -nuoria jännittää työelämän asenneilmapiiri, ja he toivovat sen muuttuvan yhdenvertaisemmaksi. Myös Suomen romanipoliittinen ohjelma korostaa työelämän monimuotoisuutta.

Diakonia-ammattikorkeakoulun Romako-hanke perusti opiskelijoiden toiveesta työnantajapoolin, johon liittymällä työnantaja kertoo tarjoavansa tasavertaisesti töitä ja harjoittelupaikkoja myös romanitaustaisille osaajille.

Valtaosa romaninuorista suorittaa nykyään vähintään ammatillisen tutkinnon, ja korkeakoulutus yleistyy nopeasti. Tiedämme kokemuksesta, että jokaisen nuoren onnistuminen koulutus- ja työelämässä heijastuu myönteisesti myös hänen lähiyhteisöönsä.

Me romanityön kentän toimijat haluamme osaltamme olla luomassa romaninuorille tulevaisuudenuskoa. Heidän täytyy voida luottaa siihen, että koulutus kannattaa. Haluamme uskoa, että suomalainen työelämä olisi jo valmis antamaan jokaiselle mahdollisuuden taustasta riippumatta.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 7.2.2023.

Kirjoittajat:

Katri Perho, projektipäällikkö, Romako-hanke (Diak)

Mertsi Ärling, TKI-asiantuntija (Diak)

Anneli Weiste, pääsihteeri Romaniasiain neuvottelukunta