Kuusi faktaa Suomen romanien koulutuksesta 

1. Koulutustaso kasvaa nopeasti

Säännöllinen ja virallinen koulutus yleistyi Suomen romanien keskuudessa 1970-luvulla, samalla kun he siirtyivät pysyviin asuntoihin. Vielä viisikymmentä vuotta sitten luku- ja kirjoitustaidottomuus oli tavanomaista. Nykyisin yli 80% romaninuorista saa peruskoulun päättötodistuksen, ja valtaosa jatkaa suoraan 2. asteen opintoihin. Koulutusloikka muutaman sukupolven aikana on siis ollut valtava, ja nyt Suomesta löytyy romanitaustaisia lääkäreitä, opettajia ja yliopistotutkijoita. Suuressa kuvassa korkeakoulutus on kuitenkin vasta yleistymässä, ja koskettaa erityisesti suurten kaupunkien romaniväestöä. 

2. Heikko itseluottamus oppijana

Mitä ikääntyneemmästä väestöstä on kyse, sitä rikkonaisempia koulutuspolut usein ovat. Myös kiusaamiskokemukset ja ulkopuolisuuden tunne kouluaikana ovat yleisiä. Usein romanitaustaisella opiskelijalla on taitoihinsa ja kehittymismahdollisuuksiinsa nähden epärealistisen heikko itseluottamus oppijana. Käsitys omasta kyvykkyydestä kasvaa positiivisten kokemusten myötä, ja heijastuu myös lähipiiriin. 

 3. Mahdollisuuksia ei osata aina yhdistää itseen

Peruskoulussa ja toisella asteella tarjotaan paljon tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista. Romaninuoren lähipiirissä ei kuitenkaan aina ole tietoa ja kokemusta koulutuksesta, joten nuori ei välttämättä osaa yhdistää mahdollisuuksia itseensä. Sen vuoksi koulutusalan ammattilaiset ovat avainasemassa – heidän kannustuksellaan sekä opiskelijan taitojen ja mahdollisuuksien sanoittamisella voi olla ratkaiseva merkitys romaniopiskelijan tulevaisuudelle. Monet romanit harmittelevat jälkikäteen, ettei heiltä koulussa vaadittu samaa kuin muilta, tai ettei kukaan aikuinen hoksannut kannustaa heitä vaikkapa lukioon. Toisaalta romanivanhempien keskuudessa on nähtävissä kasvavaa koulutustietoisuutta ja -myönteisyyttä. 

4. Pääväestöstä poikkeava elämänkaari heijastuu opintoihin

Suomalaisen pääväestön kulttuurissa on tapana lukea ensin ammatti ja työllistyä, ja pohtia perheen perustamista vasta sen jälkeen. Suomessa perheellistytäänkin keskimäärin 30 vuoden paikkeilla. Romanikulttuurissa sen sijaan on tyypillistä, että nuori muuttaa pois kotoa sopivan kumppanin löydyttyä, ja perhe voidaan hyvinkin perustaa jo kymmenen vuotta pääväestöä aiemmin. Samalla opinnot jäävät monesti tauolle. Usein ammatillisen tutkinnon suorittajista erityisesti naiset ovat olleet ensin muutamia vuosia kotona hoitamassa pieniä lapsiaan. Molemmissa tavoissa on epäilemättä omat hyötynsä! 

5. Korkeakoulutetut ovat usein sosionomeja

Romako-hankkeen noin kolmestakymmenestä korkeakouluopinnoista kiinnostuneesta romanista yhtä lukuun ottamatta kaikki tähtäävät sosionomeiksi tai sosionomi-diakoneiksi. Tilanne on romanikoulutuksen kentällä tyypillinen. Ala työllistää hyvin, ja moni kokee hallitsevansa sosionomin työssä vaadittavat asiakaspalvelutaidot kuin luonnostaan. Usein opiskelijaa ohjaa myös hengellinen kutsumus auttaa lähimmäisiään. Valitettavasti sosionomin opintoihin päädytään toisinaan myös sen vuoksi, että opiskelija on kokemustensa myötä menettänyt uskonsa työllistyä muualla kuin sosiaali- ja terveysalalla. 

6. Harjoittelupaikat pullonkaulana

On yleistä, että romanien haasteet löytää harjoittelupaikkoja alkavat jo 9. luokan TET-harjoittelussa. Ei ole tavatonta, että aikuisena romani vaihtaa nimensä vaikkapa Matti Virtaseksi parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan, yleensä menestyksekkäästi. Toistuvilla ja yhteisön kollektiivisilla torjutuksi tulemisen kokemuksilla on ymmärrettävästi vaikutuksia opiskelumotivaatioon. Sama toimii myös toisin päin: kun opiskelija menestyy hyvin ja saa nopeasti työpaikan, se lisää lähipiirin intoa hakeutua samankaltaisten opintojen pariin. Romako-hankkeessa on parhaillaan rakenteilla työnantajapooli eli hakupalvelu, josta romanitaustaiset opiskelijat ja ammattilaiset voivat etsiä itselleen potentiaalisia työnantajia. 

Kirjoittaja:

Katri Perho
Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Romako-hankkeessa.

Tietoa Romako-hankkeesta:

Romako-hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Osatoteuttajana toimii Stadin ammatti- ja aikuisopisto. Hankkeen toiminta-aika on 2021–2024.